perjantai 16. syyskuuta 2011

Häähumua!


Kuvasta kiitos Risto Härköselle!

Kun kuulin ystäväni Ainin menevän naimisiin kihlattunsa kanssa, olin niin innoissani. Aini itse ehdotti, josko voisin tehdä kakut hääjuhlaan lahjaksi hääparille. Idea oli loistava, olisihan mahtavaa tehdä itse jotain sellaista lahjaksi, mitä muut eivät keksisikään :)

Häiden teemavärit olivat pastellisävyt ja sain hääparilta toivekuvia kukkakoristeiden ja hääparihahmojen mallista. Toiveena oli nelikerroksinen kakku, jossa olisi persikanvärisiä ruusuja, valkoisia pieniä kukkasia ja hääpari, joista morsian kakun päällä ja sulhanen reunalla. Kakkujen piti riittää n. 110 vieraalle, joten tein neljäkerroksisen pääkakun ja kaksi halkaisijaltaa 25cm:n kokoista kakkua varakakuiksi. Kakku riitti oikein hyvin ja perhe sai n. 1,5 varakakkua kotiin viemisiksi.




Kakkujen teossa tuli monta mutkaa matkaan jo leipomisvaiheessa ja haastavuutta lisäsi myös se, että kakut oli kuljetettava Lempäälästä, jossa asun, Porvooseen juhlapaikalle hääaamuna. Muutaman tunnin yöunien jälkeen oli itse laittauduttava edustavan näköiseksi ja lähdettävä liikenteeseen heti aamusta. Koska en omista kylmälaukkuja näin monelle kakulle (4 +2 varakakkua), teimme ison määrän jääpalapusseja, joilla "päällystimme" kakkulaatikot. Niksi toimi, sillä juhlapaikalla kakkulaatikoiden sisälämpötila oli todella viileä.

Hääpaikalla selvisi, että kylmätilat olivat rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa ja juhlatila toisessa. Neljäkerroksinen kakku oli todella painava ja sen kuljettaminen rappusissa pelotti jo etukäteen. Morsiamen tädin Miljan kanssa saimme kuitenkin kakun koristeltua jo alakerrassa. Pikeerillä kiinnitetyt koristeet (morsianhahmoa lukuunottamatta) jämähtivät onneksi paikalleen jääkaapissa. Kakku kannettiin ylös ison leipäkorin päällä, sillä vaikka alustan pohjassa oli jalat (Wiltonin välipohja 40cm), pelkän alustan voimin kannettu kakku olisi ollut liian hutera rakennelma. Korkkarit vaan pois jaloista ja hauikset käyttöön! Kyllä siinä pieni tuskanhiki nousi pintaan ;) Koska kakussa oli sisällä välipohjia ja tukiputkia, valvoin kakunleikkausta ja nostelin putkia ja pohjia pois sitä mukaa, kun kakkua leikattiin. Kun viimeinenkin vieras oli saanut kakkupalansa, uskalsin itsekin ottaa maistiaisen ja kupin kahvia.

On se hääkakkujen teko aikamoista hommaa! Näin kotikeittiössä väännettynä siihen saa kyllä kulumaan aikaa, varsinkin kun jääkaappi- ja pakastintila on melko rajallista. Ihan joka viikko en tähän hommaan lähtisi, mutta kyllähän sitä silloin tällöin, kun ystävä niin nätisti pyytää :)



Kiitos kuvista Piitolle! :)

P.S. Ainin polttarit pidettiin pari viikkoa ennen hääjuhlia. Ihana päivä piti sisällään Ainin hemmottelua, kaupungilla kävelyä, hyvää ruokaa ja muuta hauskaa ohjelmaa. Yksi ohjelmanumeroista oli se, kun Aini pääsi koristelemaan koekakkua omiin häihinsä! Tein kakun edellisenä päivänä ja päällystin sen valkoisella sokerimassalla. Opetin Ainia tekemään kauniin vaaleanpunaisen ruusun (pilkottaa oikeanpuoleisessa kuvassa käden takana, katsokaa ensikertalaisen kädenjälkeä!), ruusulle lehden ja pursotti vielä pikeerillä hänen ja sulhasensa nimen päivämäärineen kakun pintaan. Tällainen kakkushow oli mielestäni niin hauska, että se toimisi varmasti kaikenlaisissa polttareissa. Kakku tietyst syötiin tämän jälkeen - hauska ohjelmanumero sekin! ;)

1 kommentti:

  1. Ihana polttari-idea! Täytyy muistaa kun yks kaveri menee naimisiin ja olen kaasona!

    VastaaPoista



Kakkusankarit-verkkokauppaa ja sen blogia ylläpitää Terhi Toikka ja perheyritys.
Lue yrityksemme tarina täältä!

Blogiarkisto